Teimme viikonloppuna pikaretken Oktoberfestiin Müncheniin. Koska tapoihimme ei kuulu harrastaa helppoja tai rentouttavia matkoja, valitsimme 36h kestävän tiivispakettimatkan: perjantai-iltana lähtö Grenoblesta kahdella bussilla 130 opiskelijan voimin, lauantaina aamulla perillä Münchenissä, noin 15 tuntia rellestämistä olutteltoissa, illalla lähtö takaisin kotiin, ja tänä aamuna freesinä paluu arkeen. Oli rankkaa ja hauskaa, enkä ole eläissäni nähnyt niin isoja kaljatuoppeja. Lue lisää »

Kerron kaksi kuulemaani asiaa heti, ettei ne jää jännittämään lukijoita, ja, etten lataisi liikaa odotuksia tälle kirjoitukselle. “Attention, kebab!” ja “Cheese burger“. Ensimmäisen tiedonannon kuulimme Pauliinan kanssa kävellessämme keskustasta kotiin. Olimme vierailleet Lauran colocationissa ja palaamassa kotiin puoliltaöin, kun mahdollisesti päihtynyt ranskalaismies pyrki ohitsemme kuuluttaen osuvasti “Attention, kebab!“. Lue lisää »

Virallinen ryhmäkuva

Myös kyytiläisillä tuhannen kilometrin ajo alkoi jossakin vaiheessa matkaa painaa takapuolta, mutta reissu oli silti mitä mahtavin ja varmasti unohtumaton. Oli todella kivaa tutustua paremmin muutamiin superihaniin vaihtariystäviin ja samalla oppia tuntemaan hiukan paremmin tämänvuotista kotiseutuamme.

Jakauduimme heti matkan alussa kahteen joukkueeseen: Räikkösen voittamattomassa tiimissä suomalaisia edusti kuljettajan lisäksi Pauliina ja Liina, saksalaista sinnikkyyttä matkaan toi Maastrichtin yliopistosta Grenobleen lähtenyt Laura ja hollantilaisten kunniaa piti yllä Melle, kotoisin Amsterdamin yliopistosta. Kunniakkaasti kakkoseksi ajanut Schumacherin joukkueessa oli saksalaisen kuljettajan lisäksi taustajoukkoina kolme innokasta ruotsalaista: Tobias Lundin yliopistosta ja Jennie ja Jocke Tukholman KTH:sta. Voittajajoukkueen kuljettaja piti matkan naruja ihailtavan varmasti käsissään: ilman Räikkösen salamannopeita liikkeitä ja partaveitsen terävää älyä ja päättelykykyä koko seurueemme katselisi varmaankin vieläkin maisemia jossakin päin Alppeja. Rasmuksen matkanjohtajataidot joutuivat tulikokeeseen kapeilla ja pimeillä vuoristoteillä, ja retkestä tuli loppujen lopuksi erittäin onnistunut. Lue lisää »

Lähes kaikki valmiina 1000 kilometrin matkalle

Toteutimme viime viikolla suunnittelemamme road tripin Välimeren rannalle. Vaikka matka oli alustavasti ollut tiedossa viikon ennen matkaa, oli toteutus lopulta erittäin spontaani. Varasimme kaksi keskikokoista vuokra-autoa Christianin ja Tobiaksen kanssa keskiviikkona iltapäivällä, kaksi päivää ennen matkan alkua. Minibussia ei ollut enää saatavilla, mutta kahteen Peugeot 308:aan mahtui 9 henkilöä yhtä hyvin ja samaan hintaan. Matkaseurueen kokoonpano ei oikeastaan ollut kenellekään täysin selvillä ennen kokoontumistamme lähtöä varten kampukselle kello kuudelta perjantaina. Osa seuruestaamme oli Pauliinan kavereita ja osa minun. Pienen epäselvyyden vuoksi yksi paikka kymmenestä jäi täyttämättä ja niinpä lähdimme kohti Välimerta yhdeksän rohkean matkailijan voimin. Ainoa kartta oli nokialaiseeni lataamani. Ei ehkä näin ensi kerralla. Lue lisää »

Kerron joitakin havaintoja Suomen ja Ranskan eroista, joita olen tehnyt kahden täällä olemani viikon aikana. Ensinnäkin, ennakko-odotukset ranskalaisesta byrokratiasta ja sen kankeudesta ovat ainakin omalla kohdallani osoittautuneet vääriksi. Toki koululle ilmoittautumisessa ja kännykkäliittymän buy amoxicillin without prescription avaamisessa oli joitakin pieniä haasteita, mutta tiedän vaihtareiden ISO-henkilönä toimineena, ettei Suomeenkaan tuleminen ihan niin jouhevaa ole kuin monet suomalaiset luulevat. Niin, niistä eroavaisuuksista. Lue lisää »

Rankka viikko takana: häiden järjestäminen, tavaroiden muuttaminen Turkuun ja itsensä muuttaminen maailmalle. Olisiko tätä voinut suunnitella jotenkin eri tavalla, helpommaksi, romanttisemmaksi enemmän nautittavaksi? Ehkä olisimme voineet nautiskella tyttöjen kanssa viimeisestä illasta vapaana saunan ja siiderin merkeissä kuten alun perin suunniteltiin. Miehet olisivat tarkistaneet hääauton öljyt, pyyhkimet, kiristäneet rusetit ja kiillottaneet konepellin – vielä kertaalleen. Hääpuku olisi odottanut silitettynä ja kukat olisi tuotu jo edellisenä iltana valmiiksi tuomaan sulotuoksuja aamun raukeaan valmistautumiseen. Toisin kuitenkin kävi. Kaikki olikin paljon hauskempaa, paljon romanttisempaa. Meijän näköstä meininkiä, jos totta puhutaan. Lue lisää »

Julkaisin blogin vihdoin täältä Grenoblesta saatuamme nettiyhteyden asuntoomme. Viimeiset viikot Helsingissä olivat niin kiireisiä, että lapsi syntyi lopulta vasta Ranskassa. Monet yksityiskohdat tekniikan ja ulkoasun osalta ovat vielä kesken, mutta tärkein asia eli sisältö on näkyvillä lukijoille. Toivotan kaikki vierailijat lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan matkaamme!

Uusi kotimme Grenoblessa