Lontoo
Puolitoista viikkoa sitten heti tuhkapilven haihduttua lensimme Pauliinan kanssa pitkäksi viikonlopuksi Lontooseen tervehtimään sinne kotiutuneita ystäviämme. Edellinen vierailuni Lontoossa oli luokkaretki yhdeksännellä luokalla eli lähes kymmenen vuotta sitten. Pääpaino tällä retkellä oli kuitenkin Pessin ja Elinan kanssa olemisessa ja saimme kätevästi (ja edullisesti) asua heidän luonaan vauraalla asuinalueella Clapham Junctionin rautatieaseman lähimaastossa.
Matkustimme torstai-iltana Lontooseen buy fertility drugs without a prescription multimodaalisesti eli junalla Lyoniin ja sieltä easyJetillä lentäen Gatwickiin, josta Southern Railwaysin junalla Clapham Junctionille. Maanataiaamuna kukonlaulun aikaan sama toiseen suuntaan. Näiden välissä ehdimme kuitenkin nähdä ja kokea paljon ja sopivasti muistella menneitäkin. Perjantaina teimme yleisluontoisen kävelylenkin tutustuen keskustaan. Jouduimme Pessin kanssa nöyrtymään ja syömään sushia lounaaksi. Illalla katsoimme varsin humoristisen tulkinnan Moby Dickistä Lyric Hammersmith -teatterissa.
National Geographic -kauppa inspiroi poikia
Lauantaina kävimme muiden aktiviteettien ohella The Photographers’ Galleryssa katsomassa valokuvia ja kaffella. Sunnuntaina aistimme kaupunkikulttuuria markkinoilla, missä myytiin kaikkea aivan valtavista munkeista, kirjoihin, lumppuihin ja vintageen. Arvatkaa ostimmeko näitä kaikkia? Ostimme.
Nostalgiaosastoon menee ainakin eeppisen The Way of The Warrior -elokuvan katsominen ja sen tarinan, jossa joudutaan käyttämään peitenimeä Günther, kertominen.
Pauliina puhelinkopissa City of Londonissa
Oli erikoista huomata, että jostain käsittämätömästä syystä Ranska tuntuu kotoisammalta paikalta kuin Lontoo, vaikka lontoo noin kielenä sujuu kertaluokkaa paremmin. Ranskasta englanninkielisiä kirjoja on turha etsiä, joten käytin tilanteen edukseni ja ostin The Art of Scalability -opuksen Foylesin noin seitsemänkerroksisesta kirjakaupasta.
Niin mukavaa meillä oli, että varasimme vielä viikonloppuretken Pariisiin samalla seurueella ennen paluutamme Suomeen.
Kunpa koutsi peluuttais tätä kenttää vähän useemmin. -Hannes
Rasmus mitä ne lumput oikeen oli?
[...] PS. Koska meitä laiskottaa ja Rasmus on jo niin taitavasti sanaillut Lontoon-matkasta blogitekstin, käytämme hyväksemme hypertekstin suomia ominaisuuksia: Sail and Ski Info. [...]
Heh, hyvä kommentti, Pauliina.
Käykääpä katsomassa kuva “Mahtavat munkit featuring Pauliina ja pojat”.
Tosiaan, muutama viikko ja sitten uusiksi ranskanmaalla.
Aika maukas otos, ihmettelen vain miksi näytän niin pelokkaalta haasteen edessä. Kiitos kävijävirran agregoinnista tänne. Nähdään Pariisissa, kun tentit on ohi!